Rakkaat ystävät,
11.3.2012

 

Koska joku on kysellyt vointiamme täällä Negevin ”rakettisateessa” niin
kirjoitan nyt lyhyen selostuksen mitä meille kuuluu. Meillä oli perjantaina
9.3 perhe-ilta, kun nuorin poikamme Jonathan oli tullut USA:sta vaimonsa ja
pienen tyttärensä kanssa käymään ja samoin molemmat Israelissa asuvat
tyttäremme Helena ja Anneli.

Puolen yön aikaan kun kun katselimme yhdessä lasten lapsuuden aikaisia
rainakuvia, joku kuuli hälyytyssireenin äänen joka tuli Beershebasta, 5 km
päästä. Sen sijaan että olisi rynnätty kellariin, nuoriso ryntäsi verannalle
katsomaan kaupungin suuntaan. Kaupungin yllä näkyi ylöspäin lentäviä
tulipalloja (Israelin puolustusraketteja) ja hetken päästä kuului kolme
perättäistä jysähdystä, kun  Gazasta ammutut raketit räjähtivät. Beersheban
alueelle ei tullut sinä yönä enempää, mutta muualle kyllä.

Lauantaina aamu-uutisissa kuulin että vuorokauden aikana oli tullut noin 60
rakettia eri puolille Negeviä, osa oli torjuttu ja osa räjähtänyt myös
Beersheban alueella. En sanonut aamiaisella nuorisolle siitä mitään, vaan
menimme  normaalisti mukaan klo 11 seurakunnan kokoukseen Beerhsebaan, myös
2,5 vuotias Naomi mukanamme. Seurakunnan kokouspaikkana on katoksella
peitetty pihamaa eikä siellä ole minkäänlaista pommisuojaa lähellä. Saimme
kuitenkin rauhassa pitää ”Purim-juhla” kokouksemme jossa lapsillakin oli
ohjelmaa ja mukana oli myös ”Prayer-for-Israel” turistiryhmä Englannista.
Kotiin saavuttuamme saimme viettää rauhallisen sapatti iltapäivän yhdessä.
Ashdodiin oli jo päivälläkin ammuttu raketteja, mutta Beersheban suuntaan
vasta illan suussa ja klo 17 jälkeen alkoi jälleen hälyytyssireenit
kaupungissa soida.

Nyt 11.3 sunnuntain aamuuutisissa kerrottiin että tämän viikonlopun aikana
110 rakettia ja kranaattia on ammuttu Gazasta, tänä aamunakin vielä kolme
lisää. Kaupunkeihin suunnatuista 31 raketista pystyttiin torjumaan 28,
Israelissa kehitetyillä ”vastaraketeilla”, jotta on tuotu kolmen suurimman
kaupungin edustalle. Kukaan täällä ei vielä ole kuollut, mutta 8-siviiliä
haavoittui ja kolme heistä vakavasti  Nyt on koko tällä alueella kaikki
koulut suljettuina noin 200 000 lapselta, Beershebassa ja kuudessa muussa
Negevin alueen kaupungissa.  

Eilen sapattiaamuna istuin Esterin vieressä ja luin hänelle Psalmit 86 ja
87, missä kohtaa olen nyt lukemassa Vanhaa testamenttia. Ps.86 on Daavidin
rukous jossa hän tunnustaa oman avuttomuutensa ja Jumalan armon ”kaikille
jotka sinua avuksensa huutavat”. Ps.87 vakuuttaa että ”Pyhille vuorille
perustamaansa kaupunkia ,”Siionin portteja Herra rakastaa enemmän kuin
Jaakobin kaikkia muita asuinsijoja” ja ”Sitä (Siionia) Korkein itse vahvana
pitää”. Saimme kiittää Herraa avustaan ja varjeluksestaan meidän kohdallamme
kaikkien näiden vuosikymmenien aikana. Edelleenkin jokainen rauhassa nukuttu
yö täällä on Hänen armoaan. Todellista rauhaa ei tule Israelille ennenkuin
he ottavat vastaan Jeesuksen rauhanruhtinaana, Messiaana ja kuninkaanaan,
mutta se hetki lähestyy.. Sak.12:10

Lämpimin Kevätterveisin:
Olavi ja Ester Syväntö