Kuningatar Helena ja Beetlehemin syntymäkirkko

Esipuhe: Tämä vastineeni julkaistiin Järviseudun Sanomissa 26.1. 2011. Vastinejuttu sisältää kaksi Luterilaiseen perinteeseen nähden  vastakkaista näkemystä. Toinen on Itämaan tietäjien käynti Beetlehemissä, toinen on huomautus Tooran kymmeneen käskyyn. Huom. Paavola ei kirjoittanut käskyistä, mutta itse liitin sen vastineeseen.


Keskiviikon 5.1. Järviseudun Sanomissa Aki Paavola kirjoitti Beetlehemistä ja
Itämaan tietäjistä, joiden hän perinteen mukaisesti sanoi käyneen tallissa
katsomassa Jeesus-lasta. Raamattu ei vahvista tietäjien käyneen tallissa, vaan
talossa tai huoneessa, kreikaksi sana oikia. Paimenet taas kävivät
vastasyntyneen luona ja lapsi oli seimessä, kreikaksi phatne. Lapsi löytyi,
aivan kuten enkelit olivat sanoneet. Raamatun alkukieli Luukkaan 2. luvussa
paljastaa lisäksi, että paimenet löysivät vastasyntyneen lapsen, sylivauvan
kreik. prefos. Matteuksen jouluevankeliumi 2. luku kertoo tietäjien löytäneen,
ei seimestä vaan huoneesta Marian Joosefin ja lapsen, kreik. paidion, joka
tarkoittaa pientä lasta, muttei sylivauvaa. Tämä on luonnollista, koska Matteus
kuvaa Tietäjien tullessa myöhempää ajankohtaa, kuin syntymän ajankohtaa, minkä
taas Luukas tallensi. Herodeksen kysyessä tietäjiltä tarkoin, milloin tähti oli
ilmestynyt, hän tappoi kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset Beetlehemistä.
        Luukas kertoo lisäksi, että Maria ja Joosef ja sylivauva, palasivat kaikessa
rauhassa Nasaretiin, suoritettuaan puhdistusuhrit 33 päivää poikalapsen
syntymästä 6 km päässä olevassa Jerusalemin Temppelissä. Tilanne oli aivan
toinen, kun Tietäjät olivat käyneet lasta kumartamassa. Pyhälle perheelle tuli
kiire lähteä pakoon Egyptiin poikalapsen kanssa, joka oli tuolloin arviolta
1-1,5 vuoden ikäinen. Raamatun lukijoita ja  tutkijoita on johtanut harhaan se
tosiasia, että kumpikin kerrotuista tapahtumista, syntymä ja paimenten käynti,
sekä tietäjien myöhempi käynti, sattuivat Beetlehemissä. Raamattu ei kerro,
miksi Maria ja Joosef olivat toistamiseen Beetlehemissä tietäjien tullessa.
Omat arvioni ovat seuraavat:
1.) He olivat muuttaneet pian Jeesuksen syntymän jälkeen Nasaretista
Beetlehemiin, jossa suku asui. Miksi? Ehkä eivät jaksaneet sietää ihmisten
ylenkatsetta Nasaretissa arvellun au-lapsen takia tai ajattelivat
Messias-pojalleen olevan parasta kasvaa Jerusalemin Temppelin lähellä, joka oli
ja on edelleen Itkumuurin osalta juutalaisen uskonelämän keskus. 2.) Ehkäpä
perhe oli vain sukuloimassa tuolloin Beetehemissä tai 3.) Olivat tulleet jonkin
juutalaisen juhlan aikaan Beetlehemiin majoittumaan. Toora määritteli kolme
juhlaa, jolloin kaikkien miespuolten oli tultava Jerusalemiin kaikkialta
Israelista niitä viettämään. Jos tämä oli syynä, otti Joosef Marian ja
Jeesus-pojan mukaan ja olivat sukulaisissa majoitettuna. Ensimmäinen
vaihtoehto, perheen muutto Beetlehemiin, saa hieman tukea siitä, että perhe
halusi Egyptistä paluun yhteydessä mennä Beetlehemiin, mutta kun kuulivat
julman Arkelauksen hallitsevan Juudeaa, perhe suuntasi Nasaretiin. Oli miten
oli, Tietäjät eivät käyneet tallissa, ainakaan Raamatun mukaan, vaikka moni
siitä väärin opettaakin. Itse olen sensijaan käynyt Beetlehemissä Jeesuksen
syntymäluolassa montakin kertaa, myös suomalaisryhmiä sinne opastaen.
Konstantinus Suuren äiti, Kuningatar Helena rakennutti syntymäpaikan päälle
Basilikan, joka valmistui v.327. Rakennettu uudelleenkin pari kertaa tuhojen
jälkeen. -- Luterilaisen teologian perinne ei aina ole tarkkaa. Esim. Lutherin
Katekismuksesta puuttuu toinen käsky: "Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä
mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat
alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla..." Kymmenen
käskyn lukumäärän Luther sai aikaan, jakamalla viimeisen 'himoita-käskyn'
kahtia, vaikka se on ehdottomasti yksi ja sama käsky. Juutalaisten ja
kreikkalaisortodoksien käskyissä on täydet kymmenen käskyä. No, sattuuhan sitä,
mutta miksi asiaa ei korjattu viimeisen Katekismus-uudistuksen aikana? Kirjanen
jaettiin aikanaan kaikkiin Suomen koteihin.

Reino Savola, Lappajärvi