Hiroshima (kuva ja tekstit CD-Facta tietosanakirja -98)
Hiroshima [-si-], kaup. Sisämeren rannalla Honshun lounaisosassa
Japanissa; 1 066 000 as. (1992). Hiroshima on tärkeä
teollisuuskeskus ja satama; telakoita, auto-, kone-, petrokemian,
paperi-, teräs- ja tekstiiliteoll. Useita yliopistoja. Hiroshima
joutui 6.8.1945 maailman ensimmäisen ydinpommihyökkäyksen
kohteeksi, jolloin 60 % kaupungista tuhoutui; surmansa sai
yht. yli 80 000 ja yli 100 000 ihmistä vammautui. Jälleenrakennetussa
kaupungissa on mm. ydinpommihyökkäyksen muistolle omistettu
museo ja laitos, joka tutkii radioaktiivisuuden vaikutusta
ihmisiin.
Ydinase
Ydinräjähteiden ja niiden maaliinsaattamisvälineiden
muodostama kokonaisuus. Ydinaseena voidaan käyttää ydinräjähteen
sisältävää lentopommia, ballistista ohjusta, risteilyohjusta,
tykin ammusta tai miinaa. Ydinräjähde voi perustua fissio- tai
fuusioreaktioon. Fissioräjähteen (ydinpommin) vaikutus perustuu
raskaiden atomiytimien kuten uraanin tai plutoniumin
halkeamisessa vapautuvaan energiaan. Fuusioräjähteessä (vetypommissa)
energiaa vapautuu kevyiden ytimien kuten vedyn raskaiden
isotooppien yhtyessä. Fuusioräjähteessä käytetään räjäyttimenä
pientä fissioräjähdettä. Ydinräjähteiden tehon mittana käytetään
trotyylimäärää, jota räjäytettäessä vapautuu vastaava
energia. Ydinräjähdyksen vaikutus perustuu lämpö-, paine- ja
säteilyvaikutukseen.
Räjäytyskorkeuden mukaan eri vaikutustapojen osuus vaihtelee.
Ilmaräjähdyksessä noin puolet energiasta vapautuu
painevaikutuksena, kolmasosa lämpönä ja loput säteilynä.
Ydinräjähdyksessä syntyvästä tulipallosta lähtevä
infrapunasäteily etenee lähes suoraviivaisesti valon nopeudella
ja saa aikaan polttovaikutuksen kohtaamissaan esineissä.
Sokaisuvaikutus ulottuu kymmenien kilometrien ja polttovaikutus
muutamien kilometrien päähän. Räjähdyksessä syntyvät
paineaalto ja maanjäristyksen kaltainen tärinä etenevät
pallomaisena hidastuvana aaltona noin äänen nopeudella muutaman
kilometrin säteelle räjähdyspisteestä vaurioittaen
rakennuksia ja kalustoa. Räjähdyksessä syntyvä
radioaktiivinen alkusäteily koostuu alfa-, beeta-, gamma-, röntgen-
ja neutronisäteilystä. Gamma- ja neutronisäteily ovat
kantamaltaan pisimmät ja voivat ulottua 2–3 km:n päähän.
Eläville olennoille ja luonnolle vaarallinen on radioaktiivinen
laskeuma, joka saattaa ulottua satojen kilometrien päähän. Säteilystä
johtuva säteilysairaus voi ilmetä välittömästi tai pienten
annosten ollessa kyseessä vasta jonkin ajan kuluttua.
Ydinaseiden käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta sekä
niiden määrän supistamisesta on tehty kansainv. ja kahdenvälisiä
sopimuksia. aseidenriisunta.